maanantai 26. tammikuuta 2015

Kappale 13. Alueen lajien populaatiot muodostavat eliöyhteisön

Kappaleessa 13 käsitellään, että populaatiot muodostavat eliöyhteisöjä

Eliöyhteisö on tietyllä alueella samaan aikaan elävien eri lajien populaatioiden muodostama kokonaisuus. Kullakin lajilla on oma ekolokeronsa. Eri lajien välillä vallitsee erilaisia vuorovaikutussuhteita.

Lajien välinen kilpailu

Kilpailua ilmenee sekä saman lajin yksilöiden välillä populaation sisällä (lajinsisäinen kilpailu) että eri lajien välillä (lajienvälinen kilpailu). Lajienvälistä kilpailua syntyy, kun kaksi tai useampi laji käyttää yhteisiä resurssia, esimerkiksi samaa ravintoa. Mitä enenmmän lajien ekolokerot muistuttavat toisiaan, sitä voimakkaampaa on lajien välinen kilpailu. Jos kahden lajin ekolokerot ovat hyvin samanlaiset, voi seurauksena olla syrjäyttävä kilpailu, jossa elinvoimaisempi laji syrjäyttää heikomman. Lajien evoluution aikana kilpailu on voinut johtaa sopeutumiin ja jopa rakenteellisiin muutoksiin.

Yhdessä eläminen

-symbioosi: kahden lajin kiinteä yhteiselämä.

-mutualismi: molemmat yhdessä elävät lajit hyötyvät, esimerkiksi koivu ja kantarelli. (sienijuuren kautta)

-pöytävierassuhde: vain toinen (pöytävieras) hyötyy.

Lajit kehittyvät keskinäisessä vuorovaikutuksessa

Lajit kehittyvät ja sopeutuvat ympäristöönsä ollen riippuvaisia toinen toisistaan. Siksi yhdessä lajissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös toisiin lajeihin: esimerkiksi monien kasvien ja niitä pölyttävien hyönteisten evoluutio on tapahtunut kiinteässä vuorovaikutuksessa, mikä on parantanut molempien lajien elinmahdollisuuksia. Ilmiötä sanotaan rinnakkais- eli koevoluutioksi. Monille kasveille on kehittynyt ominaisuus tuottaa pahalta maistuvia tai myrkyllisiä aineita tai piikkisiä rakenteita, jonka avulla kasvit puolustautuvat kasvinsyöjiä vastaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti