Kappaleessa 7 käsitellään evoluutiota
Kaikki maapallolla tavattavat miljoonat eliölajit, ja myös kaikki jo sukupuuttoon kuolleet lajit ovat evoluution tulosta. Evoluutiolla tarkoitetaan lajinkehitystä, missä eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja. Evoluutio on saanut aikaan maapallomme nykysen biologisen monimuotoisuuden. Uusien lajien syntyyn johtavaa evoluutiota kutsutaan makroevoluutioksi. Uuden lajin synty kestää yleensä kauan, tuhansia vuosia ja on pitkän erilaistumiskehityksen tulosta.
Isolaatio estää geenivirran ja edistää lajiutumista
Muuntelun ja siihen kohdistuvan luonnonvalinnan ohella populaation evoluutioon vaikuttavat saman lajin toiset populaatiot. Populaatioon tulevat ja siitä lähtevät yksilöt vaikuttavat populaatioon geneettiseen koostumukseen tuomalla ja viemällä mukanaan perintötekijöitään. Esimerkiksi eläinten vaeltaessa uusille asuinalueille tai kasvien siementen kulkeutuessa poikkeuksellisen kauas lajin normaalilta levinneisyysalueelta. Ilmiötä kutsutaan geenivirraksi ja sen vaikutuksesta populaatioiden väliset erot yleensä vähenevät. Useammiten geenivirran katkaisee maantieteelinen isolaatio, joka voi johtua populaatioiden välillä olevasta merestä, vuoristosta, aavikosta tai jäätiköstä.
Isolaatio tarkoittaa: populaation eristyminen muista saman lajin populaatioista. Maantieteelliset ja muut risteytymisesteet estävät geenivirran ja aiheuttavat isolaatiota.
Lisääntymisesteitä (isolaatiomekanismeja)
1. Populaatiot elävät eri alueilla(maantieteellinen isolaatio).
2. Populaatiot elävät erilaisissa elinympäristöissä(esimerkiksi metsässä ja suolla).
3. Lisääntysmisajat osuvat eri vuoden- ja vuorokauden aikoihin.
4. Soidinkäyttäytymiset ovat niin erilaisia, etteivät eri populaatioiden koiraat ja naaraat parittele keskenään.
5. Sukuelinten tai kukkien rakenne-erot estävät parittelun tai siitepölyn kulkeutumisen.
6. Sukusolut hylkivät toisiaan tai eivät yhdisty.
7. Hedelmöitys tapahtuu, mutta alkio ei kehity normaalista.
8. Risteymä on steriili..
9. Risteymien mahdollisten jälkeläisten lisääntymiskyky on alentunut.
Sattuma vaikuttaa lajiutumiseen
Sattuma vaikuttaa lajiutumiseen erityisesti pienissä populaatioissa, joissa se voi joskus valintaa ja isolaatiota nopeampi ja voimakkaampi evoluutiotekijä.
Sopeutuminen ja sopeutumislevittäytyminen
Sopeutumisella ja sopeutumilla tarkoitetaan sellaisia muutoksia eliön rakenteessa tai toiminnassa, jotka antavat sille paremman mahdollisuuden tulla toimeen ympäristössään. Luonnonvalinta karsii populaatioista ne yksilöt, jotka pärjäävät valitsevissa olosuhteissa huonosti. Sopeutuminen on populaation ja lajin hengissä pysymisen edellytys. Sopeutumislevittäytymisellä kuvataan suhteellisen nopeasti tapahtuvaa samaa alkuperää olevien lajien kehittymistä ja levittäytymistä. Se edellyttää yleensä jonkin uuden elämäntavan tai elinympäristön valtauksen mahdollistavan avainsopeutuman kehittymistä. Sopeutumislevittäytymisen käynnistymistä edeltävät usein suuret ilmaston- ja ympäristönmuutokset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti