Kappaleessa 3 käsiteltiin eliömaailman monimuotoisuutta
Tunnilla tuli paljon uusia käsitteitä, kuten taksonomia(biologian osa-alue, jossa keskitytään eliöiden tieteelliseen kuvaukseen, nimeämiseen ja luokitteluun.) ja symbioosi(kahden tai useamman eliölajin yhdyselämä. Usein symbioosiksikutsutaan vuorovaikutusta, josta osapuolet hyötyvät.)
Eliömaailma jaetaan kuuteen osaan: (esitumalliset) arkit ja bakteerit, (tumalliset) alkueliöt, kasvit, sienet ja eläimet. Virukset on jätetty eliökunnan ulkopuolelle, koska niillä ei ole selvää solurakennetta.
Selitykset eliömaailman kuudelle osalle:
-Arkit = eliöitä, jotka muistuttavat bakteereja. Pystyvät selviytymään hyvin äärimmäisissä olosuhteissa.
-Bakteerit = alkeiseliöitä, joiden solurakenne on yksinkertainen. Useat bakteerit ovat taudinaiheuttajia. Bakteerit toimivat myös hajottajina.
-Alkueliöt = aitotumallisia yksi- ja monisoluisia eliöitä, jotka muodostavat alkueliökunnan, johon kuuluvat, esimerkiksi. levät. Kaikki alkueliöt ovat kosteiden elinympäristöjen eliöitä.
-Kasvit = monisoluisia eliöitä, saavat ravintonsa yhteyttämällä. Yhteyttäminen tapahtuu viherhiukkasissa kasvien lehdissä.
-Sienet = yksi- tai monisoluisia, soluseinä koostuu kitiinistä. Hankkivat ravintonsa rihmastosta.
-Eläimet = koostuu eläinsoluista, jotka ovat aitotumallisia. Eläimet saavat tietoa ympäristöstä aistien avulla.
KUINKA PALJON ELÄINLAJEJA MAAILMASSA ON NYKYÄÄN?
Eläinlajeja tunnetaan nykyään noin 1.4 miljoonaa, ja ne luokitellaan yleensä ainakin 30 eri pääjaksoon. Eläimet ovat toisenvaraisia eli ne eivät voi yhteyttää kuten kasvit, eikä eläinsoluilla ole soluseinää kuten kasvisoluilla on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti