Saman lajin yksilöillä on paljon yhteisiä piirteitä, ne kuitenkin poikkeavat toisistaan yleensä rakenteeltaan, elintoiminnoiltaan ja käyttäytymiseltään.Tämä yksilöiden välinen ero perustuu geneettiseen monimuotoisuuteen ja sitä kututaan lajin sisäiseksi muunteluksi. Luonnossa lajit elävät populaatioina. Populaatio käsitteenä tarkoittaa: tietyillä alueella tiettynä aikana elävien saman lajin yksilöiden joukko, joilla on mahdollisuus saada keskenään jälkeläisiä. Muuntelu auttaa lajia ja sen populaatioita sopeutumaan monenlaisiin ja muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Siksi se on evoluution edellytys.
Ympäristön aiheuttama muuntelu ei periydy
Yksilön ominaisuuksien kehittyminen riippuu pitkälti vanhemmilta perityistä geeneistä. Kaikki eliölajin yksilöiden väliset erot eivät kuitenkaan johdu perimmästä, vaan osa muuntelusta on ympäristön aikaansaannosta. Ympäristötekijöiden vaikutus voidaan havaita myös eläinten ulkonäössä ja käyttäytymisessä. Ympäristön aihettamaa muuntelua kutsutaan muovautumismuunteluksi ja sen aiheuttamia ominaisuuksia hankituiksi ominaisuuksiksi. Ympäristötekijöiden vaikutusta ulkonäköön voidaan tutkia suvuttomasti lisääntyvillä kasveilla, koska suvuttoman lisääntymisen seurauksena kaikilla jälkeläisillä on toisiinsa verrattuna samanlaiset perintötekijät. Monet kasvit kykenevät lisääntymään rönsyistä, juurimukuloista, lehdistä tai jostakin muista kasvin osista. Muovautumismuuntelunkyvyn avulla eliöt sopeutuvat ympäristöönsä ja selviytyvät menestyksekkäästi monenlaisissa olosuhteissa. Muovautumismuuntelu antaa lajille aikaa sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin myös perinnöllisesti ja vähentää näin lajin riskiä kuolla sukupuuttoon.
Muuntelu tuottaa populaatioon erilaisia yksilöitä
Kaikki ihmiset kuuluvat samaan lajiin (Homo sapiens), he kuitenkin eroavat ulkonäöltään ja myös geeneiltään toisistaan. Vain samasta hedelmöityneestä munasolusta kehittyneet identtiset kaksoset ovat myös geeneiltään täysin toistensa kaltaisia. Ihon väri, ruumiin koko, kasvojen muoto, veriryhmä, kyky hajottaa maitosokeria ja monet muutkin ominaidet muuntelevat, vaikka ihmiset eläisivät samanlaisisessa ympäristössä. Saman lajinyksilöiden ja populaatioiden välistä eroista on seurausta perintötekijöiden rakenteellisista muutoksista eli mutaatioista. Mutaatiossa joko geenit, kromosomin osat tai kromosomien lukumäärät muuttuvat pysyvästi toisenlaiseksi. Populaation muuntelun ja näin evoluution kannalata tärkein mutaatiotyyppi on geenimutaatio. Nämä uudet muodot voivat vaikuttaa yksilön rakenteeseen, elintoimintoihin tai käyttäytymiseen. Lisäksi tavataan niin sanottuja spontaaneja mutaatioita, joiden syitä ei tarkasti tunneta. Useammat mutaatiot tapahtuvat soluissa, joilla ei ole vaikutusta lisääntymiseen. Somaattiset mutaatiot vaikuttavat vain asianomaisessa yksilössä ja katoavat yksilön kuollessa.
Ihon, karvojen ja silmän värikalvoa suojaavan väriaineen, melaniinin, tuotantoa ohjaavasta geenistä tunnetaan mutaatio, joko aiheuttaa albinismiä:
http://kuvaton.com/kuvei/albino_lion.jpg
Suvullinen lisääntyminen aiheuttaa perinnöllistä muuntelua, koska uusia geeniyhdistelmiä syntyy seuraavilla tavoilla:
1. Sukusolujen syntymisvaiheessa on sattumanvaraista, millainen yhdistelmä vanhempien kromomeista ja perintötekijöistä munasoluun tai siittiöön tulee. Siksi jokainen sukusolu on perimältään hieman erilainen.
2. Sukusoluja syntyy monilla lajeilla runsaasti ja sattuma määrää, mikä siittiö munasolun hedelmöittää.
3. Lisääntymiskumppanin valinta on usein sattumanvaraista.
Suvullinen lisääntyminen on keskeinen tekijä lajinkehityksessä ja siksi se on yleistynyt evoluution kuluessa. Toinen lisääntymistapa eli suvuttomassa lisääntymisessä perinnöllinen muuntelu perustuu mutaatioihin. Lisääntymisessä jälkeläiset ovat yleensä emoyksilön kaltaisia. Mahdolliset yksilöiden väliset erot johtuvat ympäristön aiheuttamasta muuntelusta tai yksilössä tapahtuneista mutaatioista. Ellei mutaatiota tapahdu, ovat jälkeläiset perimältään emonsa kopiota. Suvuton lisääntyminen on suvullista lisääntymistä vaivattomampi tapa tuottaa jälkeläisiä. Eliöltä ei kulu energiaa ja aikaa sukusolujen tuottamiseen ja levittämiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti